Perinteeksi muodostuneet raiderunot nousevat tänäkin syksynä kiskoille. Runoja on esillä ratikoissa, metrovaunuissa ja -asemilla sekä lähijunissa 26.8. lähtien. Runot nousevat kiskoille vuonna 2011 jo seitsemättä kertaa. Elokuinen tempaus on HSL:n, Nuoren Voiman Liiton, Helsingin kaupunginkirjaston sekä HKL:n ja VR:n yhteistyön tulos. Kampanjan esikuvana on Lontoossa vuonna 1986 aloitettu ja suuren suosion saavuttanut projekti Poems on the Underground, josta ilmiö levisi ympäri maailmaa.
Kiskojen kolkkeessa on tänä vuonna romantiikkaa, sillä raiderunojen teemana on rakkaus. Kiitos kuuluu ennen kaikkea runoilijoille, jotka ovat antaneet runonsa käyttöön. Tämänvuotiset sanataiturit ovat Katriina Ahonen, Elsa Boström, Mikael Brygger, Niina Hakalahti, Pentti Holappa, Jukka Itkonen, Markus Jääskeläinen, Sanna Karlström, Eeva Kilpi, Arto Lappi, Tittamari Marttinen, Heikki Niska, Maria Nyberg, Tommi Parkko, Jyrki Pellinen, Joni Pyysalo, Risto Rasa, Mirkka Rekola, Eira Stenberg, Ilpo Tiihonen ja Caj Westerberg.
Lemmenmarja Mantalle
Veijo vei Mantalle mansikan,
poliisi noitui, nosti metakan:
Patsaiden ruokkiminen kielletty!
Veijo sakko kourassa itki,
poliisi lemmen kukan kitki!
Heikki Niska
...........................................................................
Yö
Olen sanonut jo kaiken – paitsi hiljaisuuden,
paitsi pimeyden, jonka siltaa pitkin kuljen,
ja aamun valon, myöhästyneen rakkauden kivut
– sanoinkuvaamattoman. On yö, on yö.
Pentti Holappa
...........................................................................
Ymmärsin sinut
kun vedessä oli
kukkien väri.
Leijaili ympäriinsä
huoneissa
aloin maalata.
Jyrki Pellinen
...........................................................................
KIELIOPPI
palan halusta
liimata sinuun
muistilappu
Mikael Brygger
...........................................................................
Syreeni kukkii, ja omena.
Mielessäni risteilee
kymmenentuhatta ajatusta.
Jospa niistä yksikin
saavuttaisi sinut.
Caj Westerberg
...........................................................................
Pehmeästi kuin
tikan koputus haapaan
kuului koputus
sydämeni ovelta.
Sinäkö siellä olit?
Risto Rasa
...........................................................................
Rantakadulla
kun vanha pariskunta kulki välitsemme
minä aioin sanoa sen sinulle.
Mirkka Rekola
...........................................................................
Rakastavaiset
Vaikka rakastavaiset yrittävät
kätkeytyä ihmisjoukkoon,
he paljastuvat.
Rakastavaisten ympärille
ilmestyy näkymättömiä
karhuja, ahmoja ja jäniksiä,
jotka huokailevat,
hierovat käpäliään
ja lämmittelevät tulen ääressä.
Niina Hakalahti
...........................................................................
Jag älskar dig också
som eldfluga på balkongen
Men ingen kan stå här barfota
i rimfrosten, uppskjuta sig
som en Pekingmänniska
när grushimlen väntar samtal
om ljuset i kropparna
och att samtidigt gå förlorad
Elsa Boström
...........................................................................
PALJON
Sen kaiken mistä valtio ei tiedä
kannan ovellesi tänä yönä
kuun nousut, aurinkojen laskut
tuulten ultimaatumin ja sateen lauseen
ja vaikka nukkuisit
vieritän valoisan sinisen pallon
punaisen kenkäsi viereen.
Ilpo Tiihonen
...........................................................................
Ei, se ei enää virtaa. Olen sinua lähellä.
Joki on sinussa. Olet läpinäkyvä ja pysäytät
tämän kaiken tähän.
Tommi Parkko
...........................................................................
Ainoa jota kuuntelen, äänesi
hiusten sileä pimeä
pidä kuin kättä pidetään
kun vanhat asiat muuttuvat
ihmeiksi uudessa ajassa,
jatka minua, yhdistä johonkin.
Joni Pyysalo
...........................................................................
Rakkaus, taipuisaa ainetta,
väistää kun yrittää tarttua,
otteen saadessa vääntyy itse mukana.
Lopulta on aivan suora.
Arto Lappi
...........................................................................
Suudelma
Kun se ei enää tunnu
vatsanpohjassa, ei pysy käsissä,
saat sen takaisin huulille
lausumalla sen ääneen.
Tittamari Marttinen
...........................................................................
Sinä sytytät valot huone huoneelta
rakkauden, joka ei leviä,
vedät verhot pimeän eteen,
ja kaikki mikä on syksyä pudottautuu pois.
Sanna Karlström
...........................................................................
MINÄ HALUAN SINUT
En minä rakasta sinua, minä haluan sinut.
Minä haluan siihen kaupunkiin
jonka katuja kuljet,
Tuomiokirkon pysäkille minä tahdon
takaisin.
Eira Stenberg
...........................................................................
Sinun kanssasi, rakkaani,
vuodet menevät liian nopeasti.
Se on ainoa mistä sinua syytän.
Ne tuhat vuotta jotka olemme olleet yhdessä
ovat kuin yksi varastettu iltapäivä
ja jokainen varastettu iltapäivä
kuin tuhatsata ajastaikaa.
Minä olen jo monta kertaa herännyt vanhana,
yhtäkkiä.
Eeva Kilpi
...........................................................................
JOKA PÄIVÄ
Hiljaa rakkaus uinuu
kehtoon peiteltynä.
Opetella niin kuin lapsi.
Joka päivä
on uusi kynä.
Jukka Itkonen
...........................................................................
Ota syliin
Ota syliin
rutistetaan
ollaan hiljaa
kuunnellaan.
Hiljaa ihan supatellaan
salaisuudet sanotaan.
Sanoa vois joka päivä
kuinka paljon tykätään
ja miten tuntuu mukavalta
sylissä kun pidetään.
Katriina Ahonen
...........................................................................
Nr. 134
Du
Flod i mina ådror
Värme som fyller mig
Andas i min mun.
Maria Nyberg
Lataa runot PDF-muodossa!