MAANANTAI 24.8. RunoVirasto klo 14-15, Kaupungintalon Virka Galleria, Pohjoisesplanadi 11–13 Klo 14.00-14.30 Poetry Slam -runokilvoittelun pyörteissä Outi-Illuusia Parviainen, Harri Hertell ja Kati Neuvonen. Kisailun juontaa Mikael Brygger Klo 14.30-15.00 lavalla runoilijat Henriikka Tavi ja Sirpa Kyyrönen sekä beatboxaaja Michael Dawkins. Tilaisuuden juontaa runoilija Mikko Myllylahti. Järjestäjät: Helsingin kaupunginkirjasto, Nuoren Voiman Liitto ja Virka Galleria . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Runopysäkki Rautatientorin asematunneli klo 15 ja klo 16 Vuosaaren asema klo 17.30, vapaa pääsy Sanojen leikkiä ihmisvilinän keskellä! Asematunnelin runopysäkillä klo 15 ja 16 Poetry Slam -kisailun pyörteissä runoilijat Kati Neuvonen, Outi-Illuusia Parviainen ja Harri Hertell. Vuosaaren asemalla esiintyvät klo 17.30 runoilijat Henriikka Tavi ja Sirpa Kyyrönen sekä beatbox-lupaus Michael Dawkins. Juontajana Mikael Brygger. Järjestäjät: Helsingin kaupunginkirjasto, HKL ja Nuoren Voiman Liitto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Runollinen puutarhakävely Meilahdessa klo 17–18.30, vapaa pääsy Lähtö: Paciuksenkadun ja Johannesbergintien risteys Runollinen puutarhakävely Meilahden arboretumin ympäristössä. Tutustutaan vanhoihin puutarhakasveihin ja vieraillaan yksityispuutarhassa Pentti Alangon johdolla. Runovieraana Merja Virolainen. Mukana myös Performanssiryhmä ELVIEN suihkulauluja, Maija Saksmanin Lauluja puille ja kukille, Helsingin Ukulele-orkesteri, Antti Halosen sahan soittoa ja jouhikonsoittaja Tytti Metsä.   Järjestäjät: Helsingin kaupunginkirjasto ja Maatiainen ry . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Huvila-teltan Elävien runoilijoiden ilta klo 19–22, Liput 16 € + * Hakaniemi, Tokoinranta Ovet avautuvat klo 18 Syvällistä leikkiä Huvilateltan kätköissä! Kirjallisuuden moniottelija Ron Padgett (USA) ja kiistelty runovirtuoosi Dmitri Bykov (RUS) tarjoavat uusia näköaloja tämän päivän runoleikkeihin. Ehtymättömästä luomisvoimastaan tunnettu Bykov taiteilee runoudessaan perinteisen ja rajun sekä leikillisen ja syvän rajakohdissa. Ron Padgett lainaa teoksissaan puolestaan oivaltavasti sekä pop-taiteen ikoneita että maailmankirjallisuuden klassikoita, ja yllättää lukijansa yhä uudestaan. Leikillisyyden kotimaista kärkeä edustavat Rakel Liehu ja Kaisa Ijäs, joiden runoudessa ilkikurisuus ja nurinkääntäminen rikastuttavat tärkeitä teemoja. Oman sävynsä iltaan tuo runoilijan, trumpetistin ja rumpalin trio Oikarinen, Pohjola & Riippa. Runoilija Risto Oikarisen rytmikkäistä proosarunoista rakentuu kertomus, johon trumpetisti Verneri Pohjola ja rumpali Joonas Riippa osallistuvat verevällä ja keskustelevalla improvisoinnilla. Illan juontavat Anna Tulusto ja Niina Mäkeläinen.   Järjestäjät: Elävien Runoilijoiden Klubi / Nuoren Voiman Liitto, Helsingin juhlaviikot, Helsingin kaupunginkirjasto ja Yhdysvaltain suurlähetystö Liput ovelta ja Lippupisteestä * LIPPUPISTEEN PALVELUPALKKIO ALKAEN 1,50 € / LIPPU . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Henriikka Tavi Kuva: Heini Lehväslaiho Kati Neuvonen Merja Virolainen Kuva: Kari Siekkinen / Tammi Ron Padgett Kuva: Ulla Montan Dmitri Bykov Rakel Liehu Kuva: Veikko Somerpuro Risto Oikarinen Kuva: Petteri Lappalainen

Huvilateltan Elävien runoilijoiden illan esiintyjät:

Ron Padgett (s. 1942, USA)

Ron Padgett kuuluu tänä päivänä sukupolvensa merkittävimpiin amerikkalaisiin runoilijoihin. Hän aloitti kirjoittamisen jo kolmetoistavuotiaana ja perusti lukioaikoinaan pienen The White Dow Review nimisen lehden, joka tuli viiden numeronsa aikana julkaisseeksi aikansa maineikkaimpien runoilijoiden, mm. Allen Ginsbergin, Jack Kerouackin ja Robert Creeleyn, runoja. 1960 luvulla Padgett muutti New Yorkiin opiskelemaan. Hän tutustui kaupungin nousevaan runoilijasukupolveen ja tuli heidän kanssaan muodostamaan kuuluisan New Yorkin koulukunnan.

Esikoisteoksensa Padgett julkaisi vuonna 1967, minkä jälkeen hän on kirjoittanut toistakymmentä runokokoelmaa, sekä useita romaaneja, esseekirjoja ja muistelmia. Hän on myös ansioitunut kääntäjä, jonka merkittäviin töihin kuuluu mm. Guillaume Apollinairen, Marcel Duchampin, Blaise Cendrarsin ja Pierre Reverdyn englanninnoksia.

Runoilijana Padgett on samaan aikaan sekä älyllinen, että helposti lähestyttävä. Hänen työnsä merkittävät vaikutteet löytyvät yhtä hyvin niin pop-taiteesta ja amerikkalaisesta nykytodellisuudesta, kuin surrealismista ja maailmankirjallisuuden klassikoista. Hänen runoissaan leikillisyys yhtyy syvään elämää koskevaan oivaltavuuteen.

Runot ovat täynnä yllätyksiä ja naurua, mutta myös syvää tunnetta ja perustavanlaatuisia ihmisyyttä koskevia kysymyksiä.

Dmitri Bykov (s. 1969, Venäjä)

Dmitri Bykov opiskeli tiedotusoppia Moskovan yliopistossa, josta valmistui vuonna 1991. Bykov on työskennellyt monipuolisesti ja intensiivisesti journalistina ja toimittajana. Hän on julkaissut lukuisia, usein varsin kantaaottavia artikkeleita ajankohtaisista aiheista sanoma- ja aikakauslehdissä. Hän on esiintynyt myös radiossa ja vetänyt TV-ohjelmia.

Kaunokirjallisen uransa Bykov aloitti runoilijana, ja hän on julkaissut useita runokokoelmia. V. 2006 ilmestyi eräänlainen kootut runot nimellä "Viime aikoina: runoja, balladeja, runoelmia" (Posledneje vremja: stihi, ballady, poemy). Kirja sisältää tekijän tekstejä kahdenkymmenen vuoden ajalta. Muodollisesti Bykov jatkaa runoissaan venäläistä perinnettä: hän kirjoittaa useimmiten mitallista, loppusoinnullista tekstiä. Toisaalta hän luo omia uudenlaisia runorakenteitaan - hän on muun muassa kehittänyt oman proosarunotyyppinsä.

Viime vuosina Bykov on kirjoittanut useita romaaneja. Tunnetuin niistä on huikea fantasia "ZhD" vuodelta 2006, joka hahmottelee synkkää kuvaa etnisten ristiriitojen repimästä tulevaisuuden Venäjästä. Eri ryhmät saavat romaanissa niin pahasti osansa, että romaani on herättänyt ihailun ohella myös suuttumusta. Rajua tarinaa pehmentävät tekijän ironia ja humaanisuus.

Dmitri Bykov on virtuoosi sanankäyttäjä, jonka luomisvoima ja fantasia vaikuttavat ehtymättömiltä. Venäjällä hän on nykykirjallisuuden näkyvimpiä hahmoja, ihailtu vaikka myös kiivaasti kritisoitu. Luomistyönsä ohessa Bykov on terävä, yhteiskuntakriittinen poleemikko ja värikäs, näkyvä mediapersoona.

Rakel Liehu (s. 1939, Suomi)

Runoilija Rakel Liehu teki vuonna 2007 näyttävän paluun suomalaisen runouden kärkikaartiin kahdennellatoista runokokoelmallaan Bul bul. Huvilateltassa näitä runoja on mahdollisuus kuulla ensimmäisen kerran kirjailijan itsensä lukemina.

Rakel Liehu on erittäin monipuolinen kirjailija, jonka laaja tuotanto käsittää niin runoja, romaaneja ja esseitä kuin näytelmiä ja käännöksiäkin. Hänelle on myönnetty lukuisia palkintoja, joista viimeisimpinä Pro Finlandia -mitali vuonna 2006 ja kirjallisuuden valtionpalkinto vuonna 2008. Liehun vuonna 2003 julkaistu romaani Helene sai Finlandia-palkinnon. On sanottu, että viimeistään tämä Helene Schjerfbeckin elämästä hienovireisesti ja aistivoimaisesti kertova romaani nosti hänet maamme tunnetuimpien ja arvostetuimpien kirjailijoiden joukkoon.

Liehun esikoisrunokokoelma ilmestyi vuonna 1974, mistä lähtien hän on ollut vapaa kirjailija. Aiemmin hän oli toiminut jo yli vuosikymmenen äidinkielen ja historian lehtorina valmistuttuaan filosofian kandidaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1963.

Valtion kirjallisuuspalkinnon perustelujen mukaan "Liehun runokokoelma Bul Bul (WSOY 2007) on runsas, energinen proosarunoteos, jonka kielellinen matka sekoittaa yhteen naurun, absurdin, traagisen, tarustot ja nykypäivän. Kokoelman henkilögalleriassa seikkailevat niin Rattus Rattus, Raskolnikov, Anubis, Karen Blixen, uhrattava Pikku Antigone kuin lapsen kidnappaava nainenkin, vaihtuvissa maisemissa liikutaan luontevasti putkiremontista muinaiseen Egyptiin, Antarktikselle, Afrikkaan tai turvakotiin ja nykyisen maailman painajaiskuviin."

Liehu ammentaa runouteensa vaikutteita uskonnosta, kuvataiteesta, kirjallisuudesta, myyteistä, arjesta ja historiasta. Hänen lyriikassaan toistuvat valon ja pimeän, kuoleman ja elämän kuvastot, joita myötäeläminen, lämpö ja ilkikurisuuden pilkahdus rikastavat. Vuosien varrella Liehun lyriikan kieli on vaihtunut modernistisesta runokielestä kokeilevampaan. Uusimmassa kokoelmassaan hän kääntää poetiikkaansa jälleen uuteen asentoon käyttäen mestarillisesti sekä säemuotoisen että proosarunon keinoja ja leikitellen monitasoisella intertekstuaalisuudella ja tarkalla, iskevällä kielellä. Persialaisen runouden satakieli Bul bul lentää.

Kaisa Ijäs (s. 1977, Suomi)

Kaisa Ijäs julkaisi esikoiskokoelmansa Siskot, veljet helmikuussa 2009 ja se sai heti ilmestyttyään kiittävän vastaanoton. Ijäksen runoissa palataan runouden perusteemoihin. Hän kirjoittaa elämästä, rakkaudesta ja kuolemasta, mutta ravistaa kuvastonsa välillä ylösalaisin niin, että naurullekin löytyy paikkansa.

Ijäksen kokoelmassa puhuu klassinen ja kokoava runoilijanääni, joka ei pelkää julistavia tai naiivejakaan äänenpainoja. Runot kertovat voimakkain kuvin omintakeisesta arjesta, jossa irtaudutaan järjestyksen valtakunnasta ja kritisoidaan tyytymättömyyttä.

Ijäs on opiskellut elokuvaa Turun Taideakatemiassa, venäjän kieltä ja kirjallisuutta sekä kotimaista kirjallisuutta Helsingin yliopistossa. Hänen runojaan on ennen esikoiskokoelmaa julkaistu Kulttuurivihkoissa, Nuoressa Voimassa ja Gummeruksen Suuren runokilpailun antologiassa vuonna 2007.

"Siskot, veljet on lukukokemuksena intensiivinen kohtaaminen: kuin olisi käynyt jossakin uudessa paikassa ja tavannut hyvän tyypin. [...] Kaisa Ijäs kirjoittaa vetoavasti ystävyydestä, heimolaisuudesta, joka on ihmisen maailmassa pitävä köysi." - Mervi Kantokorpi (HS)

Oikarinen, Pohjola & Riippa (Suomi)

Runoilijan, trumpetistin ja rumpalin trio

Runoilija Risto Oikarisen rytmikkäistä proosarunoista rakentuu kertomus Juhlateltta, johon trumpetisti Verneri Pohjola ja rumpali Joonas Riippa osallistuvat verevällä ja keskustelevalla improvisoinnilla.

Runojen tekstit ovat Risto Oikarisen kynästä ja suusta lähteviä. Teoksen musiikki ja muutkin äänet tulevat Oikarisen puhaltimista sekä Verneri Pohjolan ja Joonas Riipan monista soittimista ja muista härveleistä, joita nämä kolme nuorta virtuoosia käyttävät. Juhlateltta on kuin elämä itse: toisinaan sirkus, toisinaan vaikka herätyskokous. Joskus se on tyhjä ja joskus vuotaa vettä.

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .